Tampereen urheilulääkäriaseman ja Metropolia Ammattikorkeakoulun uusi tutkimus selvittää, miten kuukautiskierto vaikuttaa urheilijoiden suorituskykyyn erityisesti polvivammojen riskin näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tutkimusnäyttöä, jonka avulla vakaviin polvivammoihin yhteydessä olevia tekijöitä voidaan ymmärtää paremmin.
Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan nuorten jalkapalloilijoiden lämmittelyajasta suurin osa käytetään juoksuharjoitteisiin. Vammojen ehkäisyn kannalta keskeiset sisältöalueet jäävät lämmittelyssä vähälle huomiolle.
Tekonurmikenttien määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta niiden vaikutuksesta vammariskiin keskustellaan edelleen. Väitöstutkimuksen mukaan tekonurmella pelaaminen ei lisää jalkapalloilijoiden vammariskiä verrattuna luonnonnurmeen.
Syömishäiriöt ja häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ovat urheilijoiden keskuudessa yleisiä. Varhainen tunnistaminen ja matala kynnys hakea apua voivat ehkäistä syömisongelmien pitkittymistä ja vakavoitumista.
Kasvuiässä ilmenevät kantapään, polven ja säären alueen rasitusvammat eli apofysiitit ovat yleisiä liikkuvilla lapsilla ja nuorilla. Varhainen tunnistaminen ja kuormituksen säätely voivat lyhentää oireiden kestoa ja tukea turvallista liikkumista.
Akillesjänteen repeämä on yleinen urheiluvamma ja vammariski on suurin 30–49-vuotiailla miehillä. Akillesjänteen repeämien määrä on kasvanut vuosien aikana merkittävästi.
Urheiluvamman tiedetään lisäävän riskiä heikentyneelle mielen hyvinvoinnille. Systemaattisen katsauksen ja meta analyysin mukaan yhteys voi olla kaksisuuntainen.
Tuore tutkimuskatsaus osoittaa, että vammojen ennaltaehkäisyyn tähtäävällä harjoittelulla voidaan vähentää tanssijoiden vammoja. Millainen harjoittelu on tehokkainta?
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin, ovatko kehon rakenteelliset ominaisuudet yhteydessä ilman kontaktia syntyvien polven eturistisiteen vammojen riskiin naisurheilijoilla.
Lisäravinteita käytetään kasvavissa määrin terveyden, suorituskyvyn ja painon optimointiin. Ravitsemukselliset tarpeet voidaan kuitenkin saavuttaa monipuolisella perusruokavaliolla. Milloin lisäravinteista voi olla hyötyä, entä haittaa?
