Rekommendationer för återgång till idrott efter koronavirusinfektion
Rekommendationer för återgång till idrott efter koronavirusinfektion finns nu tillgängliga även på svenska. I framtiden kommer vi att skapa mera av…
Rekommendationer för återgång till idrott efter koronavirusinfektion finns nu tillgängliga även på svenska. I framtiden kommer vi att skapa mera av…
Yksipuolinen harjoittelu, kestävyysharjoittelujakso, kilpailuun valmistavan jakson puuttuminen, matkustaminen, harjoittelu kylmässä tai korkealla sekä D-vitamiinin puutos lisäävät äkillisten hengitystiesairauksien riskiä urheilijoilla, selviää…
Loppuverryttelyllä ei ole havaittu olevan merkittävää palautumista nopeuttavaa vaikutusta. Miksi sitten loppuverryttely kannattaa tai ei kannata tehdä? Päivitimme tietoa verryttelystä ja palautumisesta verkkosivuillemme.
Urheiluvammojen ehkäisyn uusimmat löydökset, harjoituskuormituksen yhteys vammariskiin, korona ja RED-S – siinä muutamia kuumia tutkimusaiheita maailmalta. Lue marraskuussa 2021 järjestetyn maailmankongressin valitut palat Tampereen urheilulääkäriaseman asiantuntijoiden tiivistämänä.
Lasten ja nuorten voimaharjoitteluun liittyy useita myyttejä. Tässä kirjoituksessa paneudutaan yleisimpiin harhaluuloihin lasten voimaharjoitteluun liittyen ja pureudutaan niihin tutkimusnäyttöön perustuen. Kirjoituksessa annetaan myös vinkit turvallisen ja kehittävän harjoittelun toteuttamiseen.
Suositukset koronavirustaudin jälkeiseen urheiluun paluuseen on päivitetty. Katso asiantuntijatyöryhmän laatimat suositukset.
Polvivamman saaneet urheilijat kokevat enemmän toimintakyvyn ongelmia ja raportoivat alhaisempaa elämänlaatua terveisiin urheilijoihin verrattuna. Aiemmin koettu äkillinen polvivamma myös lisää uuden polvivamman riskiä nuorilla urheilijoilla, selviää Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksesta.
Maailman antidopingtoimisto WADAn Kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon tärkein muutos vuodelle 2022 koskee kilpailun aikana kiellettyjä glukokortikoideja. Lue uusista muutoksista.
Joulun aika on hyvä sauma pyrkiä ottamaan aikaa levolle ja palautumiselle. Urheilija voi joutua pitämään harjoittelussa taukoja myös sairastumisten, vammojen tai ylimenokauden takia. Valmentajan on oleellista tietää, kuinka paljon ja kuinka nopeasti nämä tauot vaikuttavat urheilijan suorituskykyyn.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan suurin vammoilta suojaava vaikutus saadaan säännöllisellä 2–3 kertaa viikossa toteutetulla harjoittelulla.