Urheiluseuratoimintaan osallistuminen ei paranna nuorten ruokailutottumuksia, selviää uudesta suomalaistutkimuksesta. Vaikka seuratoimintaan osallistuvat nuoret söivät keskimäärin terveellisemmin, näyttää ruokailutottumuksiin vaikuttavan enemmän liikunnan määrä kuin se, liikkuuko nuori urheiluseurassa vai ei.
Vain harva 16‒20-vuotias nuori liikkuu riittävästi. Kyselyyn vastanneista nuorista 38 prosenttia oli kokenut edeltävän vuoden aikana vähintään yhden liikuntavamman, selviää tuoreesta Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimuksesta.
Uusi ohjeistus korvaa aiemman Kompressio – Koho – Kylmä (KKK) -ohjeistuksen. Uudessa ohjeistuksessa korostuu vamman ensiapua seuraavien päivien kuntoutustoimet. Myös kylmähoidon ja tulehduskipulääkkeiden tarpeellisuutta urheiluvammojen tavanomaisessa hoidossa kyseenalaistetaan.
Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että yli kolmasosa lasten jalkapallovammoista voidaan ehkäistä hermo-lihasjärjestelmää aktivoivalla lämmittelyllä. Lue tiivistelmä ja infograafi.
Tampereen Urheilulääkäriaseman tutkimuksessa seurattiin Veikkausliigan pelaajille sattuneita vammoja yhden kauden ajan. Erityisesti reiden ja nivusalueen lihasvammat ovat yleisiä suomalaisessa miesten huippujalkapallossa. Useimmat näistä vammoista aiheuttavat poissaoloa täysipainoisesta harjoittelusta. Lue tiivistelmä tuloksista.
Päivitimme koronavirusaiheiset infograafimme. Katso kooste ja nappaa talteen ajantasaiset infograafit.
Urheiluharjoittelu voi näkyä muutoksina sydämen rakenteessa ja toiminnassa. Nämä muutokset ovat urheilijoille normaaleja ja niitä esiintyy 70 %:lla urheilijoista.
Tampereen Urheilulääkäriaseman vasta julkaistun tutkimuksen mukaan polven nosto -testin suoritus ei ole yhteydessä alaselkäkivun riskiin nuorilla urheilijoilla. Lue tiivistelmä tutkimuksesta.
Tampereen Urheilulääkäriasemalla tehty tapaustutkimus tuo uutta tietoa nilkan nyrjähdykseen liittyvästä vammamekanismista. Katso tiivistelmä ja infograafi.
Kuukautiskierron häiriöt ovat nuorilla suomalaisilla urheilijoilla yleisempiä kuin samanikäisillä ei-urheilijoilla. Lisäksi tyytymättömyys kehon painoon on yleistä sekä urheilijoilla että ei-urheilijoilla. Lue tiivistelmä uudesta tutkimuksesta.
